Kuvassa eturivissä vasemmalta puheenjohtaja Pekka Koskinen ja varapuheenjohtaja Aki Schadewitz. Toisessa rivissä Marko Paavilainen, Jari Puttonen ja Esko Auramo. Takarivissä Panu Räsänen, Lasse-Markus Roiha, Seppo Kemppinen ja Erno Auramo.
Päätöksenteko ja hallinto
Auramo-säätiön päättävänä elimenä toimii hallitus, jossa on viidestä seitsemään kolmeksi vuodeksi kerrallaan valittua jäsentä. Hallitus pitää sääntömääräiset kokouksensa keväisin ja syksyisin, ja kokoontuu tarvittaessa niiden välissä.
Säätiön hallitukseen kuuluvat:
- Pekka Koskinen, puheenjohtaja, kauppatieteiden tohtori, Espoo
- Aki Schadewitz, varapuheenjohtaja, rakennusmestari, Vantaa
- Antti Muilu, maajohtaja, Espoo
- Seppo Kemppinen, laamanni, Espoo
- Jari Puttonen, professori, Helsinki
- Lasse-Markus Roiha, Business Controller, Helsinki
- Panu Räsänen, talousjohtaja, Porvoo
Säätiön asiamiehen tehtäviä hoitaa:
Marko Paavilainen, filosofian tohtori, Helsinki
marko.paavilainen@auramo-saatio.fi
puh. 044-2806809
Säätiön kirjanpitäjänä toimii Jaakko Hyyppä Rantalainen Oy:stä ja tilintarkastajana KHT Matti Jyrkkiö.
Säätiön toimintaa voit tutustua tarkemmin lukemalla tästä:
Auramo-säätiön säännöt
Auramo-säätiön viimeisimmän toimintakertomuksen
Auramo-säätiön säännöt
1 Nimi ja kotipaikka
Säätiön nimi on Auramo-säätiö ja sen kotipaikka on Espoon kaupunki.
2 Tarkoitus
Säätiön tarkoituksena on tukea:
- korkeatasoista partiojohtajakoulutusta Suomessa, sekä
- materiaalinkulun menetelmien ja laitteistojen kehittämiseen tähtäävää teknistä ja taloudellista tutkimusta valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla.
3 Toimintamuodot
Säätiön toteuttaa tarkoitustaan tukemalla taloudellisesti:
a.) partiojärjestön harjoittamaa johtajakoulutustoimintaa partion kaikilla johtajatasoilla sekä jakamalla apurahoja kouluttajille ja koulutettaville että avustamalla valtakunnallista partiojärjestöä tarkoituksenmukaisen kurssi- ja leiripaikan ylläpitämisessä,
b.) apurahoja jakamalla tai muutoin Suomessa ja kansainvälisesti tapahtuvaa teknistä ja taloudellista tutkimusta, joka kohdistuu materiaalivirtojen, kuljetusten, varastoinnin ja toimitusketjun sekä materiaalinkulkua varten rakennetun ympäristön sekä sen kehittämistä palvelevan betonin materiaalitutkimuksen, betonointimenetelmien ja laitteistojen kehittämiseen,
c.) kohdassa b) tarkoitettujen tutkimusten kehitysvaiheiden pysyvää tallentamista ja niiden historian laatimista ja
d.) vähäisessä määrin muulla vastaavalla tavalla.
4 Pääoma
Säätiön säädepääoma on miljoona (1.000.000,-) markkaa.
Säätiön varat on sijoitettava varmasti ja tuloa tuottavasti. Säätiöllä on oikeus ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja sekä kartuttaa omaisuuttaan muillakin tavoin, ei kuitenkaan harjoittamalla liiketoimintaa.
5 Toimielimet
Säätiön päättävänä elimenä on hallitus.
Säätiöllä voi olla asiamies.
Hallitus voi asettaa apurahatoimikunnan sekä muitakin pysyviä tai tilapäisiä toimielimiä ja määrätä niiden kokoonpanot ja tehtävät.
6 Hallitus
Säätiön asioita hoitaa ja sitä edustaa hallitus, johon kuuluu viidestä (5) seitsemään (7) jäsentä.
Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry:n hallitus nimeää hallitukseen kaksi jäsentä ja säätiön hallitus valitsee loput jäsenet. Säätiön hallituksen tulee hallituksen jäseniä valitessaan ottaa mahdollisuuksien mukaan huomioon säätiön tarkoitus ja perustajien oletettu tahto.
Mikäli Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry:n hallitus ei ole jostakin syystä nimennyt jäseniä hallitukseen ja ilmoittanut valinnasta kolme (3) viikkoa ennen hallituksen jäsenten valinnasta päättävää syyskokousta, tulee säätiön hallituksen toimittaa myös kyseisten jäsenten valinta.
Hallituksen jäsenten toimikausi on kolme (3) kalenterivuotta. Hallituksen jäsenistä valitaan vuosittain noin kolmasosa (1/3).
Jos hallituksen jäsen kuolee, menettää oikeustoimikelpoisuutensa tai eroaa tehtävästään kesken toimikauden, voi jäsenen nimennyt taho valita uuden jäsenen säätiön hallitukseen jäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Mikäli Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry:n hallitus ei ole ilmoittanut uutta jäsentä säätiön hallitukseen kahden kuukauden kuluessa saatuaan tiedon nimeämisoikeudesta, voi säätiön hallitus täydentää itseään myös Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry:n hallituksen nimeämän jäsenen osalta.
Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
7 Hallituksen kokoukset
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan tai hallituksen kahden jäsenen tai hallituksen jäsenen ja asiamiehen kutsusta. Kutsu hallituksen kokoukseen tulee lähettää kirjeenä, faksilla tai sähköpostilla hallituksen jäsenen säätiölle toimittamaan osoitteeseen, kullekin jäsenelle vähintään kahdeksan (8) päivää ennen kokousta. Muut tiedonannot hallituksen jäsenille tulee toimittaa samalla tavoin. Sähköpostikokouksissa kutsu hallituksen kokoukseen voidaan kuitenkin lähettää samana päivänä, kun sähköpostikokous avataan.
Hallitus on päätösvaltainen, kun sen kokouksessa on saapuvilla enemmän kuin puolet jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja heidän joukossaan.
Päätökset hallituksessa tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä, mikäli laista tai näistä säännöistä ei muuta johdu. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
Hallituksen kokouksista on laadittava päätöspöytäkirja, jonka allekirjoittaa kokouksen puheenjohtaja ja vähintään yksi muu kokouksen valitsema jäsen
8 Asiamies
Asiamies voi olla hallituksen päätöksen mukaan joko sivutoiminen tai päätoiminen. Asiamies ei saa olla säätiön hallituksen jäsenenä.
Asiamiehen tehtävänä on säätiön toiminnan johtajana hoitaa säätiön juoksevia asioita hallituksen päätösten ja ohjeiden mukaisesti. Hallitus oikeuttaa asiamiehenä toimivan henkilön edustamaan säätiötä.
Asiamies osallistuu esittelijänä säätiön hallituksen kokouksiin ja toimii niiden pöytäkirjan pitäjänä. Hänellä on täten hallituksen kokouksissa läsnäolovelvollisuus ja puhevalta, mutta ei äänioikeutta hallituksen tehdessä päätöksensä.
9 Säätiön edustaminen
Säätiötä edustavat hallituksen jäsenet kaksi yhdessä ja hallituksen siihen oikeuttama henkilö yhdessä hallituksen jäsenen kanssa.
10 Palkat ja palkkiot
Säätiön hallitus määrää asiamiehen ja muiden valitsemiensa toimihenkilöiden palkat ja palkkiot. Hallituksen jäsenille saadaan maksaa tästä jäsenyydestään vain kohtuullinen kokouspalkkio, mutta säätiön hyväksi tehdystä muusta työstä myös sen laatua vastaava palkka tai palkkio.
11 Hallituksen kokoukset
Hallituksen kevätkokous pidetään vuosittain huhtikuun loppuun mennessä ja siinä
- esitetään toimintakertomus ja tilinpäätös edelliseltä kalenterivuodelta sekä tilintarkastajien siitä antama lausunto,
- päätetään hallituksen osalta tilinpäätöksen vahvistamisesta,
- päätetään vastuuvapauden myöntämisestä asiamiehelle sekä muille mahdollisesti tilivelvollisille ja toimenpiteistä, joihin tilintarkastajien lausunto edellisen kalenterivuoden tileistä ja hallinnosta mahdollisesti antaa aiheen,
- vahvistetaan hallituksen puheenjohtajalle ja jäsenille maksettavat kokouspalkkiot, päivärahat sekä matkakorvaukset,
- vahvistetaan kuluvan vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio, sekä
- käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Hallituksen syyskokous pidetään vuosittain marraskuun loppuun mennessä, ja siinä
- päätetään apurahojen jakamisesta,
- päätetään hallituksen jäsenten lukumäärästä ja vahvistetaan tarvittaessa nimeämisesitykset sekä valitaan tarvittava määrä muita jäseniä seuraavaksi toimikaudeksi,
- valitaan hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja seuraavaksi kalenterivuodeksi,
- päätetään tilintarkastajien lukumäärästä ja valitaan tilintarkastajat tarkastamaan seuraavan tilikauden tilejä ja hallintoa,
- käsitellään muut kokouskutussa mainitut asiat.
Hallitus kokoontuu muutoin tarvittaessa.
12 Tilintarkastajat
Säätiöllä on yhdestä kahteen (1-2) varsinaista tilintarkastajaa ja enintään kaksi (0-2) varatilintarkastajaa, jotka hallitus valitsee syyskokouksessa tilikaudeksi kerrallaan. Jos säätiöllä on vain yksi varsinainen tilintarkastaja, joka ei ole hyväksytty KHT- tai HTM-yhteisö, on valittava vähintään yksi varatilintarkastaja.
13 Tilikausi
Säätiön tilikausi on kalenterivuosi. Hallituksen kertomus ja tilit edelliseltä vuodelta on annettava viimeistään kuukautta ennen kevätkokousta tilintarkastajille, joiden tulee antaa lausuntonsa hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta.
14 Sääntöjen muuttaminen ja säätiön lakkauttaminen
Säätiön sääntöjä voidaan muuttaa, jos sitä koskevaa päätöstä on kannattanut vähintään viisi hallituksen jäsentä.
Säätiön lakkauttamista tai liittämistä toiseen säätiöön on päätettävä samassa järjestyksessä kahdessa perättäisessä hallituksen kokouksessa, joiden välillä tulee olla vähintään kaksi kuukautta.
Jos säätiö lakkautetaan, on sen varat luovutettava Partiosäätiö – Scoutstiftelsen -nimiselle tai muulle hallituksen päättämälle sopivalle rekisteröidylle säätiölle käytettäväksi näiden sääntöjen 2 kohdassa määrättyihin tarkoituksiin 3 kohdan lähemmin säätämin tavoin.
Auramo-säätiön toimintakertomus vuodelta 2024
1. YLEISTÄ
Auramo-säätiön (sr) tarkoituksena on tukea korkeatasoista partiojohtaja-koulutusta sekä materiaalinkulun menetelmien ja laitteistojen kehittämiseen tähtäävää teknistä ja taloudellista tutkimusta.
Säätiö toteuttaa tarkoitustaan myöntämällä apurahoja sekä ylläpitämällä Rehvakan kurssi- ja kokouspaikkaa Raaseporissa partiojärjestön käyttöä varten. Apurahoja säätiö jakaa partiojohtajakoulutuksen ohella tekniseen sekä taloudelliseen tutkimukseen, joka kohdistuu materiaalivirtojen, kuljetusten, varastoinnin ja toimitusketjun sekä materiaalikulkua varten rakennetun ympäristön sekä sen kehittämistä palvelevan betonin materiaalitutkimuksen, betonointimenetelmien ja laitteistojen kehittämiseen.
Vuosi 2024 oli Auramo-säätiön 34. toimintavuosi.
2. SÄÄTIÖN HALLITUS JA TOIMIHENKILÖT
Säätiön hallitukseen kuuluivat vuoden aikana:
- Pekka Koskinen, puheenjohtaja, kauppatieteiden tohtori
- Aki Schadewitz, varapuheenjohtaja, rakennusmestari
- Erno Auramo, koneistaja
- Seppo Kemppinen, laamanni
- Jari Puttonen, professori
- Lasse-Markus Roiha, Business Controller
- Panu Räsänen, johtaja
Roiha ja Räsänen ovat hallitukseen Suomen Partiolaiset ry:n nimeämiä.
Hallitus piti vuoden aikana sääntömääräiset kevät- ja syyskokoukset (22.4.2024 ja 23.10.2024) sekä yhden sähköpostikokouksen (28.3.–2.4.2024). Lisäksi hallitus kokoontui seminaariin, jossa perehdyttiin LähiTapiolan asiantuntijoiden johdolla kestävään sijoituspolitiikkaan. Suomalaisella klubilla pidetyn seminaarin jatkoksi hallitus juhlisti illallisella 80 vuotta täyttänyttä, säätiön pitkäaikaista puheenjohtajaa Esko Auramoa.
Säätiön nimeämä työryhmä laati säätiön toimintaa jatkossa ohjaavaa asiakirjan Auramo-säätiön toiminta, strategia ja varainkäytön suunnitelma vuosille 2025–2030. Se hyväksyttiin 14.1.2025 pidetyssä hallituksen kokouksessa.
Säätiön asiamiehenä ja hallituksen sihteerinä toimi filosofian tohtori Marko Paavilainen. Säätiön tilintarkastajana oli KHT Matti Jyrkkiö ja varatilintarkastajana HT Janne Turpiainen. Säätiön kirjanpitoa hoiti Jaakko Hyyppä Rantalainen Oy:stä.
3. TILI- JA VARALLISUUSTAPAHTUMAT
Säätiön tilinpäätös 31.12.2024 osoitti sijoitustoiminnan tuloksen ja säätiön varallisuuden kehittyneen seuraavasti:
Varsinaisen toiminnan kulut
sisältäen jaetut apurahat -115 863,26
Sijoitus- ja rahoitustoiminnan
tuotot 114 466,60
kulut -46 730,74
Tilikauden alijäämä -48 148,40
Sijoitusomaisuuden kirjanpitoarvo sisältäen
As Oy Robertuksen osakkeet oli
31.12.2023 1 770 056,81
31.12.2024 1 721 887,22
4. SIJOITUSTOIMINTA
Auramo-säätiön sijoitusomaisuus on ollut 11.7.2019 alkaen LähiTapiola hoidossa säätiön päättämien riski- ja sijoitustoimintaperiaatteiden mukaisesti. Säätiön yhteyshenkilönä toimii Camilla Backman-Koskinen ja salkunhoitajana Janne Mäkelä.
LähiTapiola Varainhoito raportoi kuukausittain sijoitusten arvon kehittymisestä Pekka Koskiselle, Marko Paavilaiselle sekä Panu Räsäselle ja toimitti puolivuosittain kestävyysraportin salkusta. Lisäksi LähiTapiolan edustajat antoivat sekä kevät- että syyskokouksessa säätiön hallitukselle selostuksen varainhoidosta.
Auramo-säätiön sijoitussalkun allokaatio oli 31.12.2024 seuraava: osakesijoitukset 50 %, korkosijoitukset 40 % ja vaihtoehtoiset sijoitukset 10 %. Salkun tuotoksi kirjattiin vuoden lopussa 10,13 % (vuonna 2023: 7,68 %).
Vuosi 2024 oli sijoitusmarkkinoilla vahva. Osakemarkkinoiden kurssinousua vetivät edellisvuoden tapaan Yhdysvaltojen suuret teknologiayhtiöt. Vahvan kurssikehityksen taustalla olivat kohentuneet talous- ja tulosnäkymät, tekoälyinnostus ja sijoittajien riskinottohalukkuuden vahvistuminen. Myös keskuspankkien koronlaskut tukivat osakemarkkinoita. Suomen pörssin kehitys jäi edellisvuoden tapaan kansainvälisessä vertailussa vaisuksi.
Myös korkosijoitusten osalta vuosi oli tuottoisa. Erityisesti luottoriski palkitsi sijoittajia, valtionlainojen tuotot jäivät vaisummiksi. Korkosijoituksista parhaiten tuottivat sijoitukset riskisiin yrityslainoihin ja kehittyvien markkinoiden korkosijoituksiin. Valuuttamarkkinoilla dollari vahvistui euroa vastaan, mikä nosti dollarisijoitusten tuottoja euroissa mitattuna.
Maailmantalouden kasvu vuonna 2024 oli noin kolmen prosentin tasolla. Suurista talouksista Yhdysvallat yllätti edelleen vahvuudellaan ja euroalue heikkoudellaan. Yhdysvalloissa talouden hyvän vire näyttää myös jatkuvan, vaikkakin kasvuvauhdin odotetaan jonkin verran maltillistuvan. Euroalue kamppailee edelleen hitaan kasvun kanssa, mutta näkymien odotetaan vähitellen paranevan. Kiinassa talouden elvytystoimet ovat tukeneet lyhyen aikavälin kehitystä, mutta Kiinan kasvuvauhdin odotetaan hieman hidastuvan.
Suomen talouskasvu on vähitellen elpymässä. Kotimaisten ennuste- ja tutkimuslaitosten arviot Suomen kuluvan vuoden talouskasvusta vaihtelevat vajaan prosentin ja vajaan kahden prosentin välillä. Suomen talouden toipuminen riippuu kuitenkin maailmantalouden ja Euroopan talouskehityksestä.
Sijoitusmarkkinoiden näkymä on vuoden alkaessa talouden kokonaiskuvan osalta edelleen kohtuullisen hyvä. Merkittävimmät tunnistetut epävarmuustekijät liittyvät kauppajännitteisiin, geopolitiikkaan ja politiikkaan. Lisäksi esimerkiksi Yhdysvaltain talouden heikko kehitys tai inflaatioriskien paluu voisivat käynnistää sijoitusmarkkinoilla riskien uudelleenhinnoittelua.
Auramo-säätiön omistama asunto Iso Roobertinkadulla (As Oy Robertus) kuuluu säätiön pitkäaikaiseen sijoitusomaisuuteen. Asunto oli vuokrattuna kertomusvuoden aikana säätiön lähipiiriin kuulumattomille henkilöille. Yhtiövastikkeen noususta johtuen asunnon vuokratuotto jäi heikoksi.
5. REHVAKKA
Säätiön omistama Rehvakkaa käyttää yksinomaan Suomen Partiolaiset ry kokous- ja kurssipaikkana. Ylläpitämällä ja tarjoamalla Rehvakkaa partion koulutuskäyttöön säätiö toteuttaa tarkoitustaan tukien partiojohtajakoulutusta. Säätiö ei peri Rehvakan käytöstä vuokraa partiojärjestöltä.
Rehvakan isännöinnistä vastasi syksyyn saakka Esko Auramo. Syyskuun 1. päivästä 2024 alkaen kiinteistönhoito siirtyi sopimuksella toiminimi Krister Stenströmin hoitoon. Kiinteistön huollosta ja ylläpidosta huolehti hänen lisäkseen partiojärjestön nimeämä Rehvakka-yhdyshenkilö Jan-Erik Hagelberg. Säätiö laati Stenströmin ja Hagelbergin välisestä työnjaosta ohjeistuksen.
Säätiön palkkaama konsultti, diplomi-insinööri Seppo Lamppu jatkoi Rehvakan maa-alueiden kehittämisestä yhdessä Pekka Koskisen ja Aki Schadewitzin kanssa. Raaseporin valtuusto hyväksyi kokouksessaan 2.12.2024 Rehvakan ranta-asemakaavan, ja päätös tuli lainvoimaiseksi 6.2.2025. Ranta-asemakaavassa professori Aulis Blomstedtin suunnittelema Rehvakan päärakennus sai suojelumerkinnän.
Rehvakan sähköistyksen uudistaminen saatiin viimein vuoden 2024 aikana päätökseen. Remontissa nykyaikaistettiin mm. pääkeskukset ja asennettiin pihalle sähköauton latauspiste.
Säätiön hallituksen jäsenet tai asiamies eivät ole käyttäneet Rehvakkaa vapaa-ajanviettoon.
6. APURAHAT
Säätiö myöntää apurahoja säätiön tarkoituksen mukaisiin kohteisiin ja säätiön hallituksen 5.6.2002 hyväksymän pitkän aikavälin apurahapolitiikan mukaisesti.
Kevätkokouksessaan 2024 hallitus päätti jakaa apurahoja edellisvuoden tason mukaisesti ja myöntää palkintostipendejä opinnoissaan hyvin menestyneille opiskelijoille.
Syyskokouksessa säätiön hallitus palkitsi saamiensa ehdotusten perusteella seuraavat opiskelijat 1 500 euroa palkintostipendillä opinnäytetöistään:
- Niklas Sundström, diplomityö: Potential use of low-carbon concretes for low and intermediate level nuclear waste repositories (Aalto-yliopisto)
- Anne Myllylä, diplomityö: Betonilattioiden kemiallinen tiivistäminen, lujittaminen ja suojaaminen (Tampereen yliopisto)
- Petriina Heikkinen, pro gradu: The impact of supply base complexity on firm financial performance: Evidence from the automotive industry in the context of the Russia-Ukraine war (Aalto-yliopisto)
- Rasmus Hellström, pro gradu: Forecasting and modelling the potential cargo throughput of the Northern Sea Route until 2050 (Turun yliopisto)
Tutkimusapurahoista säätiö lähetti kesällä sähköpostitse apurahakuulutuksen yliopistoihin ja korkeakouluihin, ja oppilaitokset huolehtivat itsenäisesti tiedon levittämisestä apurahoista opiskelijoille sekä tutkijoille. Kuulutusta ei julkaistu lehdistössä. Säätiö sai yhdeksän apurahahakemusta, joiden yhteissumma oli 101 700 euroa. Syyskokouksessa säätiö myönsi seuraavat apurahat:
- Sulta Dhakal 2 500 euroa, väitöskirjatyö
- Tamara Kirkwood-Wright 7 500 euroa, väitöskirjatyö
- Claire Travers 7 500 euroa, väitöskirjatyö
- Adeolu Adediran 5 000 euroa, post-doc -tutkimus
- Timo Saksala 1 700 euroa, matka-apuraha
- Suomen Partiolaiset 25 000 euroa, johtajakoulutukseen
Yhteensä säätiö jakoi palkintostipendejä ja apurahoja 55 200 euroa.
7. SÄÄTIÖN LÄHIPIIRI JA MAKSETUT KORVAUKSET
Säätiön lähipiiri muodostuu vain hallituksen jäsenistä, tilintarkastajasta ja asiamiehestä sekä heidän säätiölaissa tarkoitetuista läheisistään ja sukulaisistaan sekä mahdollisesti määräysvallassaan olevista yhteisöistä. Säätiön perustajat eivät ole elossa eikä säätiöllä ole tahoja, joilla olisi määräysvaltaa säätiössä hallituksen nimeämisen kautta.
Säätiön hallitus on apurahojen käsittelyn yhteydessä selvittänyt, että hakijoiden joukossa ei ole lähipiiriin kuuluvia eikä säätiön perustajien jälkeläisiä. Säätiön apurahat on jaettu hakemusten perusteella eikä tavanomaisesta jakomenettelystä poikkeavia apurahoja ole myönnetty. Suomen Partiolaisten hallitukeen nimeämät Panu Räsänen ja Lasse Roiha eivät osallistuneet partiolaisten avustusanomuksen käsittelyyn.
Sovittujen vuosikorvausten mukaisesti säätiö maksoi asiamiehen tehtävien hoidosta Marko Paavilaisen toiminimelle 9 980 euroa ja Esko Auramon toiminimelle Rehvakan puolen vuoden isännöinnistä korvauksena 2 500 euroa ja maksoi 165,30 euroa kilometrikorvauksia
Partiolaisten Rehvakka-yhdyshenkilönä toimineelle Jan Hagelbergille maksettiin 1 201,05 euroa kilometrikorvauksia käynneistä Rehvakkaan. Aki Schadewitzille maksettiin Rehvakan korjaustöiden valvonnasta aika- ja kilometrikorvauksia yhteensä 957,41 euroa.
Tilintarkastaja Matti Jyrkkiölle maksettiin laskun mukaisesti 1 488,00 ja kirjanpidosta Rantalainen Oy:lle 3 421,07 euroa.
Kaikki edellä mainitut summat ovat tavanomaisia suoritetuista tehtävistä maksettuja korvauksia.
8. HUOMIOITAVAA TILIKAUDEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEEN
Rehvakan hirsiseinäkorjauksen hinta on edelleen avoin, sillä työ on vaativa ja museoviranomaisten saattavat määrätä korjauksen suoritustavan. Muita säätiön taloudelliseen asemaan merkittävästi vaikuttavia tekijöitä hallituksella ei ole tiedossa.
AURAMO-SÄÄTIÖN HALLITUS