Siirry sisältöön

Päätöksenteko ja hallinto

Auramo-säätiön päättävänä elimenä toimii hallitus, jossa on viidestä seitsemään kolmeksi vuodeksi kerrallaan valittua jäsentä. Hallitus pitää sääntömääräiset kokouksensa keväisin ja syksyisin, ja kokoontuu tarvittaessa niiden välissä.

Säätiön hallitukseen kuuluvat:

  • Pekka Koskinen, puheenjohtaja, kauppatieteiden tohtori, Espoo
  • Aki Schadewitz, varapuheenjohtaja, rakennusmestari, Vantaa
  • Esko Auramo, isännöitsijä, Helsinki
  • Seppo Kemppinen, laamanni, Espoo
  • Jari Puttonen, professori, Helsinki
  • Lasse-Markus Roiha, head of commercial management, Helsinki
  • Panu Räsänen, talousjohtaja, Porvoo

Säätiön asiamiehen tehtäviä hoitaa:
Marko Paavilainen, filosofian tohtori, Helsinki
marko.paavilainen@auramo-saatio.fi

Säätiön kirjanpitäjänä toimii Hellin Saarelainen Tilikirjaamo Oy:stä ja tilintarkastajana KHT Kari Lydman.

Säätiön toimintaa voit tutustua tarkemmin lukemalla tästä:

Auramo-säätiön säännöt

Auramo-säätiön viimeisimmän toimintakertomuksen 

1 Nimi ja kotipaikka

Säätiön nimi on Auramo-säätiö ja sen kotipaikka on Espoon kaupunki.

2 Tarkoitus

Säätiön tarkoituksena on tukea:

  • korkeatasoista partiojohtajakoulutusta Suomessa, sekä
  • materiaalinkulun menetelmien ja laitteistojen kehittämiseen tähtäävää teknistä ja taloudellista tutkimusta valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla.

3 Toimintamuodot

Säätiön toteuttaa tarkoitustaan tukemalla taloudellisesti:

a.) partiojärjestön harjoittamaa johtajakoulutustoimintaa partion kaikilla johtajatasoilla sekä jakamalla apurahoja kouluttajille ja koulutettaville että avustamalla valtakunnallista partiojärjestöä tarkoituksenmukaisen kurssi- ja leiripaikan ylläpitämisessä,

b.) apurahoja jakamalla tai muutoin Suomessa ja kansainvälisesti tapahtuvaa teknistä ja taloudellista tutkimusta, joka kohdistuu materiaalivirtojen, kuljetusten, varastoinnin ja toimitusketjun sekä materiaalinkulkua varten rakennetun ympäristön sekä sen kehittämistä palvelevan betonin materiaalitutkimuksen, betonointimenetelmien ja laitteistojen kehittämiseen,

c.) kohdassa b) tarkoitettujen tutkimusten kehitysvaiheiden pysyvää tallentamista ja niiden historian laatimista ja

d.) vähäisessä määrin muulla vastaavalla tavalla.​

4 Pääoma

Säätiön säädepääoma on miljoona (1.000.000,-) markkaa.

Säätiön varat on sijoitettava varmasti ja tuloa tuottavasti. Säätiöllä on oikeus ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja sekä kartuttaa omaisuuttaan muillakin tavoin, ei kuitenkaan harjoittamalla liiketoimintaa.

5 Toimielimet

Säätiön päättävänä elimenä on hallitus.

Säätiöllä voi olla asiamies.

Hallitus voi asettaa apurahatoimikunnan sekä muitakin pysyviä tai tilapäisiä toimielimiä ja määrätä niiden kokoonpanot ja tehtävät.

6 Hallitus

Säätiön asioita hoitaa ja sitä edustaa hallitus, johon kuuluu viidestä (5) seitsemään (7) jäsentä.

Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry:n hallitus nimeää hallitukseen kaksi jäsentä ja säätiön hallitus valitsee loput jäsenet. Säätiön hallituksen tulee hallituksen jäseniä valitessaan ottaa mahdollisuuksien mukaan huomioon säätiön tarkoitus ja perustajien oletettu tahto.

Mikäli Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry:n hallitus ei ole jostakin syystä nimennyt jäseniä hallitukseen ja ilmoittanut valinnasta kolme (3) viikkoa ennen hallituksen jäsenten valinnasta päättävää syyskokousta, tulee säätiön hallituksen toimittaa myös kyseisten jäsenten valinta.

Hallituksen jäsenten toimikausi on kolme (3) kalenterivuotta. Hallituksen jäsenistä valitaan vuosittain noin kolmasosa (1/3).

Jos hallituksen jäsen kuolee, menettää oikeustoimikelpoisuutensa tai eroaa tehtävästään kesken toimikauden, voi jäsenen nimennyt taho valita uuden jäsenen säätiön hallitukseen jäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Mikäli Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry:n hallitus ei ole ilmoittanut uutta jäsentä säätiön hallitukseen kahden kuukauden kuluessa saatuaan tiedon nimeämisoikeudesta, voi säätiön hallitus täydentää itseään myös Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry:n hallituksen nimeämän jäsenen osalta.

Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

7 Hallituksen kokoukset

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan tai hallituksen kahden jäsenen tai hallituksen jäsenen ja asiamiehen kutsusta. Kutsu hallituksen kokoukseen tulee lähettää kirjeenä, faksilla tai sähköpostilla hallituksen jäsenen säätiölle toimittamaan osoitteeseen, kullekin jäsenelle vähintään kahdeksan (8) päivää ennen kokousta. Muut tiedonannot hallituksen jäsenille tulee toimittaa samalla tavoin. Sähköpostikokouksissa kutsu hallituksen kokoukseen voidaan kuitenkin lähettää samana päivänä, kun sähköpostikokous avataan.

Hallitus on päätösvaltainen, kun sen kokouksessa on saapuvilla enemmän kuin puolet jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja heidän joukossaan.

Päätökset hallituksessa tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä, mikäli laista tai näistä säännöistä ei muuta johdu. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

Hallituksen kokouksista on laadittava päätöspöytäkirja, jonka allekirjoittaa kokouksen puheenjohtaja ja vähintään yksi muu kokouksen valitsema jäsen

8 Asiamies

Asiamies voi olla hallituksen päätöksen mukaan joko sivutoiminen tai päätoiminen. Asiamies ei saa olla säätiön hallituksen jäsenenä.

Asiamiehen tehtävänä on säätiön toiminnan johtajana hoitaa säätiön juoksevia asioita hallituksen päätösten ja ohjeiden mukaisesti. Hallitus oikeuttaa asiamiehenä toimivan henkilön edustamaan säätiötä.

Asiamies osallistuu esittelijänä säätiön hallituksen kokouksiin ja toimii niiden pöytäkirjan pitäjänä. Hänellä on täten hallituksen kokouksissa läsnäolovelvollisuus ja puhevalta, mutta ei äänioikeutta hallituksen tehdessä päätöksensä.

9 Säätiön edustaminen

Säätiötä edustavat hallituksen jäsenet kaksi yhdessä ja hallituksen siihen oikeuttama henkilö yhdessä hallituksen jäsenen kanssa.

10 Palkat ja palkkiot

Säätiön hallitus määrää asiamiehen ja muiden valitsemiensa toimihenkilöiden palkat ja palkkiot. Hallituksen jäsenille saadaan maksaa tästä jäsenyydestään vain kohtuullinen kokouspalkkio, mutta säätiön hyväksi tehdystä muusta työstä myös sen laatua vastaava palkka tai palkkio.

11 Hallituksen kokoukset

Hallituksen kevätkokous pidetään vuosittain huhtikuun loppuun mennessä ja siinä

  • esitetään toimintakertomus ja tilinpäätös edelliseltä kalenterivuodelta sekä tilintarkastajien siitä antama lausunto,
  • päätetään hallituksen osalta tilinpäätöksen vahvistamisesta,
  • päätetään vastuuvapauden myöntämisestä asiamiehelle sekä muille mahdollisesti tilivelvollisille ja toimenpiteistä, joihin tilintarkastajien lausunto edellisen kalenterivuoden tileistä ja hallinnosta mahdollisesti antaa aiheen,
  • vahvistetaan hallituksen puheenjohtajalle ja jäsenille maksettavat kokouspalkkiot, päivärahat sekä matkakorvaukset,
  • vahvistetaan kuluvan vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio, sekä
  • käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Hallituksen syyskokous pidetään vuosittain marraskuun loppuun mennessä, ja siinä

  • päätetään apurahojen jakamisesta,
  • päätetään hallituksen jäsenten lukumäärästä ja vahvistetaan tarvittaessa nimeämisesitykset sekä valitaan tarvittava määrä muita jäseniä seuraavaksi toimikaudeksi,
  • valitaan hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja seuraavaksi kalenterivuodeksi,
  • päätetään tilintarkastajien lukumäärästä ja valitaan tilintarkastajat tarkastamaan seuraavan tilikauden tilejä ja hallintoa,
  • käsitellään muut kokouskutussa mainitut asiat.

Hallitus kokoontuu muutoin tarvittaessa.

12 Tilintarkastajat

Säätiöllä on yhdestä kahteen (1-2) varsinaista tilintarkastajaa ja enintään kaksi (0-2) varatilintarkastajaa, jotka hallitus valitsee syyskokouksessa tilikaudeksi kerrallaan. Jos säätiöllä on vain yksi varsinainen tilintarkastaja, joka ei ole hyväksytty KHT- tai HTM-yhteisö, on valittava vähintään yksi varatilintarkastaja.

13 Tilikausi

Säätiön tilikausi on kalenterivuosi. Hallituksen kertomus ja tilit edelliseltä vuodelta on annettava viimeistään kuukautta ennen kevätkokousta tilintarkastajille, joiden tulee antaa lausuntonsa hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta.

14 Sääntöjen muuttaminen ja säätiön lakkauttaminen

Säätiön sääntöjä voidaan muuttaa, jos sitä koskevaa päätöstä on kannattanut vähintään viisi hallituksen jäsentä.

Säätiön lakkauttamista tai liittämistä toiseen säätiöön on päätettävä samassa järjestyksessä kahdessa perättäisessä hallituksen kokouksessa, joiden välillä tulee olla vähintään kaksi kuukautta.

Jos säätiö lakkautetaan, on sen varat luovutettava Partiosäätiö – Scoutstiftelsen -nimiselle tai muulle hallituksen päättämälle sopivalle rekisteröidylle säätiölle käytettäväksi näiden sääntöjen 2 kohdassa määrättyihin tarkoituksiin 3 kohdan lähemmin säätämin tavoin.

1. YLEISTÄ

Auramo-säätiön (sr) tarkoituksena on tukea korkeatasoista partiojoh-tajakoulutusta sekä materiaalinkulun menetelmien ja laitteistojen kehittämiseen tähtäävää teknistä ja taloudellista tutkimusta.

Säätiö toteuttaa tarkoitustaan myöntämällä apurahoja sekä ylläpitämällä Rehvakan kurssi- ja kokouspaikkaa partiojärjestön käyttöä varten. Apurahoja säätiö jakaa partiojohtajakoulutuksen ohella tekniseen sekä taloudelliseen tutkimukseen, joka kohdistuu materiaalivirtojen, kuljetusten, varastoinnin ja toimitusketjun sekä materiaalikulkua varten rakennetun ympäristön sekä sen kehittämistä palvelevan betonin materiaalitutkimuksen, betonointimenetelmien ja laitteistojen kehittämiseen.

Vuosi 2020 oli Auramo-säätiön 30. toimintavuosi. Juhlavuottaan säätiö ei kyennyt koronapandemian takia juhlistamaan vaan 30-vuotisjuhlallisuudet siirrettiin vuodelle 2021. Korona vaikeutti myös säätiön hallituksen työskentelyä eikä perinteistä apurahojenjakotilaisuutta voitu järjestää kokoontumisrajoitusten takia.

2. SÄÄTIÖN HALLITUS JA TOIMIHENKILÖT

Säätiön hallitukseen kuuluivat vuoden aikana:

  • Pekka Koskinen, puheenjohtaja, kauppatieteiden tohtori
  • Aki Schadewitz, varapuheenjohtaja, rakennusmestari
  • Esko Auramo, isännöitsijä
  • Seppo Kemppinen, laamanni
  • Jari Puttonen, professori
  • Lasse-Markus Roiha, Head of Commercial Management
  • Panu Räsänen, talousjohtaja

Roiha ja Räsänen ovat hallitukseen Suomen Partiolaiset ry:n nimeämiä. Hallituksen sihteerinä toimi Auramo-säätiön asiamies, filosofian tohtori Marko Paavilainen.

Hallitus kokoontui vuoden aikana kolme kertaa. Kevätkokous pidettiin 15.4.2020-19.4.2020 välisenä aikana sähköpostikokouksena ja syyskokous 10.11.2020. Lisäksi hallitus kokoontui 12.8.2020.

Säätiön tilintarkastajana toimi KHT Kari Lydman ja varatilintarkastajana KHT Matti Jyrkkiö. Säätiön omistaman kurssi- ja kokouspaikka Rehvakan isännöinnistä vastasi Esko Auramo. Kirjanpitoa hoiti Paula Hiila (Tilitoimisto Tilnum).

Vuoden 2020 aikana säätiö kilpailutti kirjanpidon ja päätyi valitsemaan kirjanpitäjäkseen vuoden 2021 alusta Hellin Saarelaisen Tilikirjaamo Oy:stä. Säätiö päätti myös käynnistää kotisivujensa uudistamisen.

3. TILI- JA VARALLISUUSTAPAHTUMAT

Säätiön tilinpäätös 31.12.2020 osoitti sijoitustoiminnan tuloksen ja säätiön varallisuuden kehittyneen seuraavasti:

Varsinaisen toiminnan kulut sisältäen jaetut apurahat – 107 445,79
Sijoitus- ja rahoitustoiminnan
tuotot – 662,69
kulut – 8 306,50
Tilikauden alijäämä – 113 068,09
Sijoitusomaisuuden kirjanpitoarvo sisältäen As Oy Robertuksen osakkeet
31.12.2019 2 135 469,31
31.12.2020 2 007 588,50

4. SIJOITUSTOIMINTA

Auramo-säätiön sijoitusomaisuus on ollut 11.7.2019 alkaen LähiTapiola Varainhoidon hoidossa säätiön päättämien riski- ja sijoitustoimintaperiaatteiden mukaisesti. Säätiön yhteyshenkilönä toimii asiakkuusjohtaja Barbro Malmberg ja salkunhoitajana Mari Vanninen. LähiTapiola Varainhoito raportoi kuukausittain sijoitusten arvon kehittymisestä ja toimitti puolivuosittain vastuullisuusraportin salkusta.

Auramo-säätiön sijoitussalkun allokaatio oli 31.12.2020 seuraava: osakkeet 58,72 %, korkosijoitukset 31,27 %, vaihtoehtoiset sijoitukset 9,72 % ja pankkitilin saldo 0,29 %. Salkun tuotto vuoden lopussa (1.1. -31.12.2020) oli 2,78 prosenttia.

Vuosi 2020 oli taloudessa ja sijoitusmarkkinoilla kaikilla mittareilla arvioituna poikkeuksellinen. Vielä alku­vuodesta maailmantalouden suhdannenäkymät olivat vakautumassa ja hiljalleen vahvistumassa. Helmi­-maaliskuussa koronapandemia pakotti valtiot ympäri maailmaa mittaviin talouden sulku- ja rajoi­tustoimiin, joiden seurauksena taloudellisen aktiviteetin taso romahti historiallisen rajusti.

Talous toipui kesän aikana odotettua nopeammin. Vaikka elpymisvauhti hidastui loppuvuodesta, maailmantalouden suhdannenäkymä on perustaltaan positiivinen: talouden toipuminen jatkunee vuonna 2021 ja vuoden jälkipuoliskolla talouskasvu saattaa jopa piristyä merkittävästi.

Säätiön omistama asunto Iso Roobertinkadulla (As Oy Robertus) on säätiön pitkäaikaista sijoitusomaisuutta. Asunto oli vuokrattuna kertomusvuoden aikana säätiön lähipiiriin kuulumattomille henkilöille.

Asunto-osakeyhtiö Robertuksessa 2019 alkanut laaja saneerausohjelma jatkui kertomusvuoden aikana. Melu- ja muiden asumishaittojen johdosta säätiö laski perimäänsä vuokraa vuokralaisen vaihtuessa keväällä 2020.

5. REHVAKKA JA KETTULA

Säätiön omistamat kurssi- ja kokouspaikat, Rehvakka ja Kettula, sijaitsevat säätiön omistamalla kiinteistöllä Raaseporissa. Suomen Partiolaiset ry käyttää niitä kokous- ja kurssipaikkoina. Ylläpitämällä ja tarjoamalla Rehvakkaa sekä Kettulaa partion koulutuskäyttöön säätiö toteuttaa tarkoitustaan tukien partiojohtajakoulutusta.

Rehvakan päärakennuksen jätevesijärjestelmän ajanmukaistaminen saatiin valmiiksi vuoden 2020 aikana. Talossa havaittujen kosteusongelmien takia rakennukseen asennettiin räystäskourut sekä syöksytorvet ja katolta tulevat sadevedet pyrittiin ohjaamaan kauemmaksi perustuksista. Parkkialuetta laajennettiin kaatamalla puita ja tasoittamalla pihamaata.

Vuoden aikana ilmeni, että talon merenpuoleinen päätyseinä on kostunut ja laajalta alueelta lahonnut. Seinä suojattiin väliaikaisesti ja korjaustyön suunnittelu käynnistettiin. Jatkuvien remonttien ja koronaepidemian takia Rehvakka oli pitkiä aikoja poissa käytöstä eikä yöpymisvuorokausia kertynyt kesää lukuun ottamatta merkittävästi. Kettulaa ei ole viime vuosina käytetty lainkaan majoittumiseen.

Eteläinen Metsäreviiri hoiti kertomusvuoden aikana loppuun säätiön metsien metsänhoitotyöt myymällä hakkeen ja syysmyrskyissä kaatuneet puut.

Säätiön palkkaama konsultti, diplomi-insinööri Seppo Lamppu jatkoi selvitystyötään Rehvakan maa-alueista. Vuoden aikana ilmeni, että säätiön omistamista maista olisi tietyin ehdoin mahdollisesti lohkottavissa kolme tonttia. Säätiö jatkaa vuonna 2021 yhteistyötä Lampun kanssa. Tavoitteena on selvittää Rehvakan päärakennuksen suojelemista ja rantakaavan laatimista alueelle.

Viime vuosina säätiö on investoinut huomattavan paljon Rehvakan päärakennukseen: lämmöneristystä ja ilmanvaihtoa on parannettu, lämmityksessä on siirretty käyttämään suoran sähkölämmityksen sijaan ilmalämpöpumppuja ja viemärijärjestelmä on nykyaikaistettu vastaamaan uutta jätevesilakia. Näillä toimilla säätiö on sekä parantanut rakennuksen asuttavuutta että kantanut vastuuta ympäristöstä.

Säätiön hallituksen jäsenet tai asiamies eivät ole käyttäneet Rehvakkaa tai Kettulaa vapaa-ajanviettoon.

6. APURAHAT

Säätiö myöntää apurahoja säätiön tarkoituksen mukaisiin kohteisiin ja säätiön hallituksen 5.6.2002 hyväksymän pitkän aikavälin apurahapolitiikan mukaisesti.

Hallitus varasi kokouksessaan 12.8.2020 apurahoihin maksimissaan 60 000 euroa ja päätti jakaa tutkimusapurahojen lisäksi palkintostipendejä opinnoissaan hyvin menestyneille opiskelijoille. Syyskokouksessa säätiön hallitus palkitsi seuraavat opiskelijat 1 500 euron palkintostipendillä opinnäytetöistään:

Pilvi Luukkanen, Moving on a whim – Customer value creation in maas (Aalto-yliopisto)

Hassan Ali Hassan Ahmed, Use of Electrical impedance spectroscopy for online monitoring of concrete compaction (Aalto-yliopisto)

Veera Valutie, opinnäytetyö Alkalikiviainesreaktio ja sen vaikutukset betonirakenteisiin (Tampereen yliopisto)

Hanna Rintala, Raw material blend optimization: Case company operating in process industry (Turun yliopisto)

Tutkimusapurahoista säätiö lähetti kesällä sähköpostitse apurahakuulutuksen yliopistoihin ja korkeakouluihin, ja oppilaitokset huolehtivat itsenäisesti tiedon levittämisestä apurahoista opiskelijoille sekä tutkijoille. Kuulutusta ei julkaistu lehdistössä. Apurahahakemuksia säätiö sai viisi kappaletta. Syyskokouksessa hallitus myönsi seuraavat apurahat:

Amarachi Blessing Ezu, väitöskirjatyöhön 10 000 euroa

Jarno Föhr, väitöskirjatyöhön 10 000 euroa

Lisäksi säätiön myönsi Suomen Partiolaiset ry:lle 34 000 euroa johtajakoulutukseen. Yhteensä säätiö jakoi siis apurahoja ja palkintostipendejä 60 000 euroa. Koronavirusepidemian takia apurahojenjakotilaisuutta ei järjestetty.

Suomen Partiolaisten talousjohtaja Panu Räsänen ja järjestön varapuheenjohtaja Lasse Roiha eivät osallistuneet partiolaisten avustusanomuksen käsittelyyn. Jari Puttonen ei puolestaan osallistunut päätöksentekoon Hassan Ali Hassan Ahmedin palkintostipendistä.

7. SÄÄTIÖN LÄHIPIIRI JA MAKSETUT KORVAUKSET

Säätiön lähipiiri muodostuu vain hallituksen jäsenistä, tilintarkastajasta ja asiamiehestä sekä heidän säätiölaissa tarkoitetuista läheisistään ja sukulaisistaan sekä mahdollisesti määräysvallassaan olevista yhteisöistä. Säätiön perustajat eivät ole elossa eikä säätiöllä ole tahoja, joilla olisi määräysvaltaa säätiössä hallituksen nimeämisen kautta.

Säätiön hallitus on apurahojen käsittelyn yhteydessä selvittänyt, että hakijoiden joukossa ei ole lähipiiriin kuuluvia eikä säätiön perustajien jälkeläisiä. Säätiön apurahat on jaettu hakemusten perusteella eikä tavanomaisesta jakomenettelystä poikkeavia apurahoja ole myönnetty.

Säätiön hallituksen jäsenille ei maksettu kokouspalkkioita. Asiamiehen tehtävien hoidosta säätiö maksoi Marko Paavilaisen toiminimelle 8 000 euroa (+ alv.) ja Rehvakan isännöinnistä Esko Auramolle 2 500 euroa. Partiolaisten Rehvakka-yhdyshenkilönä toimineelle Jan Hagelbergille maksettiin 1 069,22 euroa kilometrikorvauksia käynneistä Rehvakkaan. Tilintarkastaja Kari Lydmanille maksettiin laskun mukaisesti 2 764,85 ja kirjanpitäjä Paula Hiilalle (Tilnum) 801,26 euroa.

Kaikki edellä mainitut summat ovat tavanomaisia suoritetuista tehtävistä maksettuja korvauksia.

8. HUOMIOITAVAA TILIKAUDEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEEN

Koronavirusepidemia heijastuu edelleen rahoitusmarkkinoihin epävarmuutta lisäävästi ja ennustettavuutta heikentäen, mistä johtuen varainhoitaja joutuu yhä tekemää sijoituspäätöksiä poikkeuksellisen epävarmuuden keskellä.

Rehvakan hirsiseinäkorjauksen hinta on edelleen osittain avoin, sillä työ on vaativa ja museoviranomaisten määräykset saattavat vaikuttaa korjauksen suoritustapaan, mikäli säätiö päättää hakea rakennuksen suojelua.

AURAMO-SÄÄTIÖN HALLITUS